Minusta on surullista, että häistä puhuttaessa usein yksi ensimmäisistä puheeksi nousevista asioista ovat häädieetit. Olen lukemattomia kertoja kuullut tai lukenut siitä, kuinka omaa hääpäivää varten täytyy aloittaa dieetti ja laihduttaa tietty määrä, jotta kelpaa hääpäivänään. Olen myös itse ajatellut tätä lukemattomia kertoja. Minusta on kuitenkin tärkeää pysähtyä miettimään sitä, miksi näin on ja mistä tämä tarve kumpuaa? Ovatko laihduttamisen syyt oikeasti itsestä ja omasta halusta tulevia syitä: halua laihduttaa terveydellisistä syistä, oppia terveellisiä elämäntapoja, kohottaa kuntoa vai ovatko ne ulkoa päin tulevia paineita tietystä mallista, johon meidän kaikkien tulisi sopia ollaksemme kauniita hääpäivänämme?
Olen itse paininut pienestä tytöstä lähtien ulkonäköpaineiden kanssa. Minua kiusattiin koulussa siitä, että ”olin liian lihava” ja tällaisia kommentteja sain kuulla pitkälle parikymppiseksi tasaisin väliajoin milloin keltäkin, vaikkakin koulukiusaaminen onneksi loppui ala-asteen jälkeen. Näin ollen ajatus siitä, että en kelpaa, olen lihava tai ulkonäössäni on muuten jotain vikaa, istuu edelleen ajoittain melko tiukasti mielessäni. Erityisesti häiden järjestelyjen alkaessa tämä ajattelu nosti vahvasti päätään ja aloin välittömästi ajatella, että minun täytyy laihduttaa tietty määrä ennen kuin voin mennä mekkosovitukseen tai varsinkaan ennen kuin voin astella alttarille. Olen kuitenkin työstänyt ulkonäköpaineisiin liittyviä ajatuksia vuosia ja osaan nykyisin myös kyseenalaistaa tätä ajattelua, vaikka se tasaisin väliajoin yrittää ottaa päässäni vallan. Omista lähtökohdistani johtuen ymmärrän siis paremmin kuin hyvin ajatuksen siitä, että ollakseni tarpeeksi kaunis hääpäivänäni, minun täytyisi laihduttaa.
Terveellisten elämäntapojen opettelussa ja liikunnan sisällyttämisessä elämään ei ole mitään pahaa – päinvastoin – kannatan tätä täysin itsekin ja myös omassa elämässäni sitä teen. Haluan myös korostaa, että laihduttaminenkin on joskus täysin ok. Tarkoituksenani ei siis ole sanoa, että kaikki laihduttaminen on väärin ja sitä ei missään nimessä kannata tehdä. Se, missä mennään kuitenkin mielestäni pieleen on se, että tällainen häiden ympärille kietoutunut laihdutusajattelu sisältää lähtökohtaisesti ajatuksen, että emme kelpaisi hääpäivänämme juuri tällaisena kuin olemme nyt. En myöskään usko, että laihduttaminen on järkevää pelkästään yhden tietyn päivän takia; silloin syyt laihduttamiseen ovat liian usein ulkoiset ulkonäköpaineet eivätkä niinkään sisäiset terveelliseen elämäntapaan ja sen omaksumiseen liittyvät syyt. Tällöin myös usein laihduttamista kokeillaan erilaisten ihmedieettien ja kuurien avulla, jotka oikeasti loppupeleissä tekevät meille enemmän hallaa kuin hyvää. Ymmärrän, että tällä tekstillä saatan sohaista nyt muurahaispesää, mutta tunnen, että tämä on aihe, joka täytyy ottaa puheeksi.
Tarkoituksenani ei siis ole tuomita ketään, joka häitään varten yrittää laihduttaa. Haluan kuitenkin herättää miettimään sitä, mitkä ovat ne oikeat syyt sille, miksi laihduttamiselle on tarve. Minusta nimittäin olisi hienoa, jos me kaikki pystyisimme tuntemaan olomme kauniiksi ja arvokkaaksi riippumatta siitä, mitä lukemaa vaaka näyttää tai mikä meidän BMI on. Ymmärrän kuitenkin enemmän kuin hyvin, että tämä on helpommin sanottu kuin tehty.
Ymmärrän siis paremmin kuin hyvin ulkonäköön liittyvät paineet. Ja ymmärrän myös sen, miksi useimmista meistä voi tuntua siltä, että häädieetti on tarpeellinen. Mutta: ennen kuin siihen lähdet, kysy itseltäsi nämä kysymykset:
- Miksi haluan laihduttaa?
- Laihdutanko itseäni varten vai muita varten?
- Jos häitä ei olisi, laihduttaisinko silti?
- Mitä tapahtuisi, jos en laihduttaisi?
- Jos laihdutan, teenkö sen itselleni armollisella tavalla opetellen terveellisiä elämäntapoja niin fyysisesti kuin psyykkisestikin vai liittyykö laihduttamiseen jatkuvaa nälän tunnetta, väsymystä, pakottamista liikkumaan, syyllisyyttä tai pitkiä kieltolistoja?
Koko tekstini tarkoitus itse asiassa kulminoituu näihin kysymyksiin. Ensinnäkin sana dieetti saa ihokarvani nousemaan pystyyn. Dieetistä tulee heti mieleen jatkuvasti somessa pyörivät mainokset 30 päivän haasteista tai kuuden viikon valmennuksista, ”joiden avulla voit pudottaa jopa 5-10 kiloa 30 päivässä tai kuudessa viikossa”. Tällaiset dieetit eivät kannusta terveellisten elämäntapojen opetteluun, ne pikemminkin vääristävät suhdettamme syömiseen ja nojautuvat siihen käsitykseen, että jokaiselle ihmiselle sopii yksi ja sama dieetti, jota kyseisessä valmennuksessa tarjotaan. Asiahan ei todellakaan ole näin, sillä me olemme kaikki erilaisia, kehomme toimivat eri tavalla. Siinä, missä toinen voi onnistuakin tuossa 5 kilon painonpudotuksessa 30 päivässä, monet eivät onnistu ja tämän jälkeen on syyllinen ja itseinhoinen olo siitä, miksi ei onnistunut siinä ”koska muutkin onnistuivat”. Lisäksi todella monella tällainen supernopea painonpudotus kostautuu myöhemmin ja kilot tulevat takaisin jopa kaksinkertaisena. (Tästä lisää esim. Piia Pajunen, Herkkutrikoissa, Tiedenaiset – Instagramista löytyy).
Jos siis päättää laihduttaa, sen tulisi perustua ensisijaisesti terveellisten elämäntapojen omaksumiseen ja liikunnan ilon löytämiseen. Laihtuminen tapahtuu siinä sivussa ja on myös pitkällä tähtäimellä paljon tuloksellisempaa kuin lyhyet ja usein rajut dieetit 🙂 Tähän kuuluu niin henkinen kuin fyysinenkin puoli. Terveellinen elämäntapa ei tarkoita sitä, että joudut koko loppuelämäsi rajoittamaan syömisiäsi 24/7 ja liikkumaan 5x viikossa pakosta, jotta saavuttaisit tai pysyisit tietyssä painossa. Terveellinen elämäntapa tarkoittaa ainakin minulle sitä, että syön pääosin terveellistä ruokaa, mutta pystyn hyvillä mielin myös silloin tällöin syömään karkkeja tai hampurilaisia tuntematta siitä hirveää syyllisyyttä. Lisäksi tähän kuuluu se, että liikun, koska se tuottaa minulle hyvää mieltä ja iloa. Voin myöntää, että tällainen ajattelutapa on minulle edelleenkin välillä vaikeaa. Saatan melko useinkin miettiä, että minun pitäisi laihduttaa viisi tai kymmenen kiloa ollakseni tarpeeksi kaunis tai minun pitäisi tehdä tunnin hikijumppa, koska söin päivällä kahvin kanssa pullan tai suklaata. Olen kuitenkin oppinut kyseenalaistamaan tällaista ajattelua ja uskon, että tämä on elämänmittainen prosessi oppia terveelliset elämäntavat niin fyysisellä kuin psyykkiselläkin tasolla. Usein nimittäin on niin, että vaikka laihduttaisitkin viisi tai kymmenen kiloa, nuo ajatukset eivät silti lähde mihinkään. Tiedän sen omasta kokemuksesta.
Niinpä olen siis tajunnut, että kyse ei ole siitä, mitä lukemaa vaaka näyttää tai mikä oma BMI on. Kyse on siitä, että minun täytyy oppia hyväksymään itseni sellaisena kuin olen jo juuri nyt. Jos en arvosta ja hyväksy itseäni nyt, en todennäköisesti hyväksy itseäni myöskään sen viiden kilon painon pudotuksen jälkeen. Olen siis luvannut itselleni, että kaikenlaiset dieetit ovat off limits. Pyrin elämässäni terveellisiin elämäntapoihin, jotka minulle tarkoittavat terveellistä ruokaa, joskus herkkuja ja liikunnan iloa viikottain. Lisäksi opettelen jatkuvasti armollisuutta itseäni kohtaan ja itseni hyväksymistä juuri tällaisena kuin olen nyt. Voin luvata, että jos itsekin opettelet näitä asioita, tulet pitkällä tähtäimellä olemaan paljon tyytyväisempi ja onnellisempi kuin olemalla jatkuvassa dieettikierteessä. Tällä tavoin se painokin voi myös pudota paljon pysyvämmällä ja terveellisemmällä tavalla 🙂
Haluankin siis painottaa joka ikiselle teistä, että te olette juuri täydellisiä tuollaisena kuin olette nyt. Kauneutesi tai arvostuksesi ei perustu sille, mitä vaaka näyttää, sillä me olemme kaikki kauniita ja arvokkaita juuri tällaisina kuin olemme nyt. Ja jos sinusta tuntuu, että haluat laihduttaa, kysy itseltäsi nuo yllä olevat kysymykset ja vastaa niihin totuudenmukaisesti. Jos haluat laihduttaa, sekin on täysin ok, mutta toivon, että teet sen itsellesi armollisella ja terveellisellä tavalla ja että teet sen omista sisältäsi lähtevistä syistä, etkä ulkonäköpaineiden vuoksi ❤
Armollista viikonloppua,
Aada
rakkaudellaelshof 